Olohuone ~

*Donna räväyttää silmänsä auki, ja nousee istumaan sängyllään. Hän näyttää todella ikävystyneeltä ja tylsistyneenä, eikä kovinkaan seuranhaluiselta, kuten ei koskaan muulloinkaan. Tarttuu peiliin, ja vie sen kasvojensa eteen*

Huomenta Donna. *sanoo väsyneenä, huomaamatta naisen nyrpeyttä. Yves ryhtyy vetäämään vaatteita ylleen, aloittaen tummanruskeasta kauluspaidasta. Sen jälkeen mies vetää ylleen repaleiset farkut, ja kävelee sitten kylpyhuoneeseen oleskeluhuoneen läpi, ryhtyen tarkkailemaan itseään peilistä*

*Fergia saapuu sisään, ja lösähtää sohvalle uupuneena. Hän juoksi juuri pitkän lenkin talon ympäri, joten uupumus on tietenkin aivan ymmärettävää*

*Donna astelee myös kylpyhuoneeseen, ja ryhtyy vetämään vaatteita ylleen mennäkseen suihkuun. Aamuisin nainen ei meikittömyytensä takia ole niin kaunis kuin normaalisti täydellisesti meikattuna. Vilkaisee Yvestä halveksuen, ja kävelee sitten suihkun alle, avaten sen*

*Istahtaa kylpyammeen reunalle, siirtäen katseensa muualle Donnasta, kunnes vaivaanuttavan tilanteen takia astelee oleskeluhuoneeseen.*

Tämä on Big Brother.

Fergia, tulisitko päiväkirjahuoneeseen?

Tullaan. *toteaa, ja kävelee samantien päiväkirjahuoneen ovelle, astuen siitä sisään*

*Astelee makuuhuoneiden puolelta oleskeluhuoneeseen, ja lysähtää sängylle, nostaen jalkansa pöydälle* Hohhoijaa, ompa väsyttävää. Harmi että päiväunikielto on voimassa... Oletteko nähneet Anastaciaa?

*Palaa päiväkirjahuoneesta* Ei ole näkynyt, joko hän on kylpyhuoneessa tai sitten nukkuu... *vilkaisee kylpyhuoneen suuntaan* Tosin Donna on tuolla, eli en todellakaan usko, että Anastacia viihtyisi kovin kauan hänen seurassaan.... Ei siis pahalla. *lisää tajuttuaan miten ilkeältä kuulosti*

Miten te voitte oikeasti puhua edes Donnasta noin? *sähähtää* Sitä paitsi, Anastaciahan on meistä se ainut joka jaksaa olla ystävällinen hänellekkin... Joten ajatelkaa vähän ennenkuin puhutte, ei Donnasta varmaan tuntuisi hyvältä jos tietäisi, miten me puhutaan siitä...

*tuhahtaa*

Eli rajoittakaa vähän.

Hän itse ansaitsi sen. *tuhahtaa* Donna ei ole mikään maailman mukavin ihminen, olethan sinäkin Yves sen huomannut? Hän on luotaantyötävä ja syrjäytynyt sekä halveksuu kaikkia muita ihmisiä. Olen yrittänyt tulla hänen kanssaan toimeen, mutta...

Mitenköhän Anastacia jaksaa sitten jatkuvasti yrittää?! *ärähtää* Hän on meistä kaikkein pitkämielisin. Myönnän, että Donnaa on vaikea välillä sietää, mutta minä ainakin olen ottanut sen asenteen että kaikki me täällä olemme persoonia, ja kaikkiin on hyvä tutustua. Mutta Donnan te jätätte jatkuvasti ulkopuolelle.

*Astelee sitten päiväkirjahuoneen ovelle, astuen siitä sisään ovet paukkuen*

*Vilkaisee Yvesin perään, huokaisten sitten* Varmaan huono päivä... Vaikka hän puhui järkeä niin, hei *nousee istumaan sohvalla* asian voi aina esittää kauniimminkin, hän huusi meille vaikka Donna se aina katselee meitä nenänvartta pitkin. Ja miksi Yves esittää Anastacian niin täydellisenä? Tai siis, eikö se ollut juuri Stacia, joka riiteli verisesti Donnan kanssa heti toisena iltana? Ehkä hän haluaa vain hyvittää sen, ja käyttäytyy siksi noin "hyvin"

*Istahtaa Emmetin viereen* Mmh, no, ehkä hän olikin oikeassa mutta hän on ihan skitso välillä, huutaa vaan meille? Osuin mielestäni aivan oikeaan Donnan kohdalla! *julistaa* Hirvittää ajatella, millaisen kuvan se vaihdokki saa tästä talosta jos hän tapaa Donnan... Varmaan pakenee heti ensimmäisen päivän jälkeen omaan taloonsa.

*Astelee olohuoneen puolelle upeasti meikattuna, ja vaaleat hiukset kiharaisina. Donnan huulilla on vino hymy, ja hän istahtaa sohvalle, jalkansa siististi ristien* Noniin, mitäs jännää me tänään keksimme? *kysyy hieman ivaa äänessään, ei selvästikään oleta että tämä porukka voisi keksiä yhtään mitään* Vai odottelemekko vain vaihtoviikkoa? Voi, siihen menee aikaa...

*Fergian silmät kaventuvat hieman, ja hän nojautuu edespäin käsiensä varaan, katsellen Donnaa arvioiden* Mutta sinähän Donna olet meidän oma neromme, keksi toki jotain.

*Astelee kylpytakki päällään huoneeseen, ja istahtaa nojatuolille, tarttuen mehupikariin. Ryhtyy siemailemaan siitä, katsellen huoneen melko akuuttia tilannetta* Heii, älkää nyt viitsikö. Minähän voin keksiä meille tekemistä! *sanoo pirteästi, ja laskee mehupikarin kädestään* Mitä jos ollaan piilosta tai jotain? Mikään ei ole meille liian lapsellista.

*Eric on istuskellut keittiön työtasolla, ja seurannut tilannetta jo pitemmän aikaa. Haukottelee sitten, vilkaisten Anastaciaa* Tai sitten voisimme vain jutella, ehkä se olisi kuitenkin parempi idea.

*Hymähtää kylmästi* Vai piilosta... No, olkaa toki keskenänne. Ja Fergia, olenko minä täällä ainut, kenen pitäisi keksiä teille ressukoille tekemistä? *kysyy pistävään sävyyn* No enpä taida olla, joten huolehdi omista asioistasi. Minä voin ihan hyvin vain jutella, niinkuin Eric ehdottikin.
Tai voittehan te leikkiä vaikka piirileikkejä, jos sillä päällä olette.

Anteeksi että ehdotin! *toteaa häkeltyneenä, sillä ennen Donna ei ole ollut sentään noin suoranaisen ilkeä* Ehkä minun pitäisi vain olla hiljaa. Toivottavasti täällä ei vaihtoviikolla ole tälläistä, ei varmaan saa vaihdokki kovin hyvää kuvaa, kun kaikki vaan pelaavat likaista peliä tai riitelevät.

Fergia on oikeassa, meidän on pakko yrittää parantaa tai yhteishenkeä tai tästä ei tule mitään. Aloitetaan siitä, että yritetään välttää riidat, ja puhutaan toisillemme kuin aikuiset. Se on kaikkein järkevintä, vaikka vaihdokkia ei tulisikaan, niin meidän on pakko yrittää olla jotenkin siivosti.

Ainahan Fergie on oikeassa. *hymyilee viileästi, ja nousee ylös* No, jätän teidät hiomaan vieraanvaraisuusstrategiaanne - heippa hei. *toteaa jo pirteämmin, ja astelee pihalle*

*Pauline juo kahvia baaritiskin luona, tarkkaillen muita huoneessa olevia asukkaita*

*Jason istuskelee sohvanreunalla apaattisena, mutta silti aina nyökäten tai hymyillen jos jotain kysytään jotain. Hän on selvästi harmissaan Emmetin lähdöstä, sillä miehen mielestä Donna olisi pitänyt häätää talosta toisena*

*Istahtaa Jasonin vierelle ja taputtaa miestä hellästi olkapäälle* Kyllä sinä tästä toivut, ei Emmetin häätö ole maailmanloppu. Ennemin tai myöhemmin se olisi tullut eteen kuitenkin. Ehkä nyt vain oli sen aika.